Näin alkuun on sanottava, että en tiedä, miksi teen tämän postauksen. Luvassa ei ole mitään kiinnostavaa tai tärkeää informaatiota, kunhan vain lörpöttelen ja tapan aikaa. Ehkä hieman fanityttöilenkin, who knows?
Jännää, kuinka näin talvella löydän aina jostakin ne vanhat lempibändit/-artistit ja tykästyn niihin uudelleen. Viime talvena rakastuin uudelleen mm. Depeche Modeen ja Zen Caféen parinkin vuoden tauon jälkeen. Tänä talvena ainakin Jeffree Star sekä Blood On The Dance Floor tekivät comebackin. Jännää tosiaan.
Jeffree on ihana mies. Tekee todella hyvää musiikkia, poppia, joka iskee tähän akkaan kuin veitsi voihin - tai puukko kylkiluiden väliin. Ja on myös kaunis mies. Voi että, jos vain itsekin osaisin meikata noin hyvin! Olen useammin kuin kerran yrittänyt, mutta syystä tai toisesta lopputulos ei ole ollut kovinkaan imarteleva. Noh, harjoitus tekee mestarin, luulisin.
Odotan viikonloppua kauhunsekaisella innolla, luvassa on Oulu-gospel! En edes tiedä, miksi lupauduin lähtemään mukaan, minä kun en erityisemmin jumalaan/jumaliin tai muihin korkeampiin voimiin usko. Ehkäpä Oulussa asuva Myyrä vaikuttaa asiaan. Luulenpa, että reissusta tulee kiva - jeesustelusta huolimatta. Ainakin seura on lähellä täydellistä. Voinhan aina karata Myyrän luokse. Myyräsein, tuitui~ Ja pus vielä kaupan päälle. Nih. ♥
Mutta tosiaan, minulla ei ollut mitään erikoisempaa asiaa. Teki mieli ihkuttaa Oulu-gospelia (ja jos joku Oululainen lukee tätä ja tunnistaa minut, tule rohkeasti hihasta nykimään), Jefua ja totta kai jauhaa ei-niin-viihdyttävää paskaa. Anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti